Niin..aloitetaan bloggaus tällaisella todellisella kuvalla..ikävä omaa lasta!
Mitäs minulle sitten kuuluu..ahdistukseni vaivaa edelleen ja tällä hetkellä odotan Kevan vastausta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Niin..pahaltahan se kuulostaa..olen 31v ja työkyvyttömyyseläkkeellä, vaan tiedän että ihmiset jotka ovat samassa tilanteessa..ymmärtävät.
Haluaisinko olla näin avuton...? En todellakaan! Koen itseni heikoksi ja huonoksi ihmiseksi koska olen näin heikko. Kyllä..olen menettänyt lapseni, mutta oikeuttaako se minut näin pitkään sairaslomaan ja työkyvyttömyyteen??? Ei..haluaisin oolla normaali ihminen, käydä töisssä, olla vapaa peloista ja ahdistuksesta..
Aleksi, pieni enkelini,,äiti rakastaa sinua!!!
