Olen nähnyt Aleksista kolme kertaa unta. Kaksi ensimmäistä unta olivat samanlaisia. Niissä Aleksi sairasti leukemiaa, tehtiin luuydinsiirto ja hautasin pienen poikani. Näissä unissa Aleksi kuitenkin "nousi kuolleista" ja saimme toisen mahdollisuuden elää normaalia elämää. Toissayönä näin myös samantapaisen unen. Muuta en unesta muista, kuin että siinäkin Aleksi sairasti leukemiaa ja tehtiin luuydinsiirto. Aleksi kuitenkin selvisi siirrosta hengissä ja parantui leukemiasta. Eli saimme taas toisen mahdollisuuden elää normaalia elämää. Selkeästi näissä unissa on pääasia se "toinen mahdollisuus". Toive poikani takaisin saamisesta.
En edellisessä kirjoituksessani muistanut mainita Aleksin syntymäpäivistä mitään, jotka siis olivat 3.7.2011. Olimme tuolloin äitini mökillä, joka varmasti oli ihan hyvä vaihtoehto. Mahdollisti sen että merkkipäivä ei ollut ihan niin tuskainen. Kävimme Aleksin haudalla viemässä kukkia, sytytimme kynttilän ja lauloin Aleksille hänen lempilaulunsa: Tiitiäinen
Tiitiäinen, metsäläinen,
pieni menninkäinen.
Tiitiäinen, metsäläinen,
pieni menninkäinen.
Posket tehty puolukasta,
tukka naavan tuppurasta.
Silmät on siniset tähdet.
Silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen, metsäläinen,
pieni menninkäinen.
Tiitiäinen, metsäläinen,
pieni menninkäinen.
Nukkuu kuusen kainalossa,
tuutuu tuulen kartanossa.
Sammuta siniset tähdet.
Sammuta siniset tähdet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti