Meitä pyydettiin haastatteluun syöpäsairaita lapsia koskevaan juttuun. Olemme aikaisemmin tehneet kaksi muutakin haastattelua, joten suostuimme tähänkin. Tuntuu tärkeältä puhua Aleksista ja siitä tosiasiasta etteivät kaikki parannu <3
Kalevan lehtijuttu
Ohessa linkki e-lehteen, joka toimii vielä ainakin tämän viikon ajan.
Minäkin menetin läheiseni elokuun 24 -12 kl. 20:30
VastaaPoistaHän oli kyllä aikuinen mutta kahden pienen pojan äiti. Suru on jossain syvällä ei voi uskoa todeksi että häntä ei enään ole oikeasti olemassa tässä maailmassa. Pojat ovat lohduttomia ja ikävöivät äitiä joka ei enään koskaan tule ja halaa ja suukottele poskelle eikä puhalla kun on sattunut.
Kiitos kommentistasi ja sydämelinen osaanotto teille kaikille <3 Meitä on niin monia surevia täällä maan päällä. Jokainen lähtee ajallaan, mutta kun elämä jää ikäänkuin pahasti "kesken", tuntuu se niin kohtuuttoman väärältä. Uskon siihen että aika parantaa ja suru muuttaa muotoaan, mutta arvet se jättää. Halaus sinulle!
VastaaPoista