Luonnon kauniit värit, pimenevät illat ja ilman viileneminen kertovat syksyn tulosta. Luonto kuihtuu, kukat ja kasvit kuolevat...masentavaa. Olen kuitenkin onnistunut edes hiukan nauttimaan syksyn tulosta kauniin luonnon kautta. Ehkä minä sittenkin jaksan tämän syksyn ja tulevan talven läpi!
Aleksin hautakivisuunnitelmat tulivat vihdoin! Kivestä tulee ainutlaatuinen ja kaunis! Meidän Aleksimme näköinen. Hautakiven pystytys on lokakuun lopussa.
Viimeiset pari viikkoa ovat sujuneet melko tasaisesti. Ikävä ei ole ollut pääosassa, vaan on kerrankin esittänyt sivuosaa päivissäni. Johtuneeko sitten kiireestä, jonka vuoksi olen hiukan saanut hengähtää surun ja ikävän puristavasta otteesta? Tällä viikolla pidetty Elämä Lapselle-konsertti sai kyllä taas tunteet jylläämään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti